Ja niin palattiin jälleen kouluun. Torstaina 14.5 koulujen ovet avautuivat jälleen, 38 etäkoulupäivän jälkeen. Saman viikon tiistaina vietimme parin tunnin opekokouksen miettien missä järjestyksessä ja mistä ovesta väki tulee sisään - miten minimoidaan väkimassat ja kontaktit.
Koulu on järjestetty kahteen aaltoon - aamusta 1.-3. luokkalaiset 8:30-12:45, ja iltapäivän vuorossa 4.-6.-luokat 10:30-15:15. Ruokailuja on porrastettu alkamaan aamukymmeneltä, ja 6.luokkalaiset siirtyvät viimeisinä syömään 12:30 ja 12:40.
Suuri osa päivästä vietetään ulkona, väljästi välitunteillen. Tarkoituksena on pitää kukin luokka vain omana ryhmänään, jotta oppilaat eivät viettäisi aikaa sekaisin toisten ryhmien kanssa.
Kun kouluunpaluusta ilmoitettiin, ensimmäisenä mielessä pyöri miljoona kysymystä, ja valtaisa epätietoisuus.
Nyt kun olemme oikeasti palanneet hommiin, kysymystulva on helpottanut todellisuuden edessä. Näillä määreillä nyt mennään, kun kerta näin on asetettu.
Myönnettäköön, että olen kuitenkin huomattavan skeptinen tautiaallon pysäyttämisen suhteen, sillä ihan oikeasti etäisyyttä ei pystytä pitämään yllä merkittävästi. Oppilaat hakeutuvat kylki-kyljen toistensa viereen, ja toistuvat käsipesutkaan eivät auta kaikkeen.
Suuria akateemisia paineita ei tästä ajasta enää oteta, sillä arjen uudelleenjärjestelyn stressi on jo ihan riittävä oppilaille ja opettajille. Tehdään mielenkiintoisia ja mukavia tehtäviä ja pieniä retkiä, toimitaan pitkästä aikaa taas yhdessä.
9 koulupäivää, ja todistustenjako vielä edessä.
Jospa niistä jotenkin suoriudutaan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti