torstai 14. tammikuuta 2021

Kohdalle osui, osa 2.

 Oli vilu, ja silmissä tuntui kuumeinen olo. Väsytti. Selkää särki.

Toisaalta, oli hormonikierron mukaan hyvin mahdollista, että pieni lämmönnousu viittasi siihen. Selkäsärky saattoi merkitä vierassängyssä nukuttuja öitä. Olin ollut muksujen kanssa ulkona lumitouhuissa suhteellisen paljon, niin vilu saattoi merkitä sitäkin. Vettäkään en varmaan ollut juonut tarpeeksi.

Panadolin avulla otettujen päiväunien jälkeen suostuin varaamaan itsellenikin koronatestiajan seuraavalle päivälle, pienen patistelun jälkeen.

Iltaa kohden oma olo kyllä sinänsä koheni, ettei enää tarvinut särkylääkkeitä, mutta villasukat jalassa menin nukkumaan.

Aamulla yhdeksältä ajelin testiin, olo oli suhteellisen hyvä - mitä nyt nielussa tuntui vähän ikävältä, ja kieleen oli tullut afta. Testaajat ovat ihania ja ammattitaitoisia, ja saavat inhottavan testin edes vähän siedettävämmäksi. Ensimmäinen sierain oli tukossa, toisen kautta sisään, ja kutittelua nieluun asti. 

Paitsi että ei kyllä kutittanut.

Päivä sujui aika normaalisti kaikin puolin, yritin ottaa rauhallisemmin, ja kuulostelin kokoajan että tuntuuko nyt miltä ja muuta.

Illalla hieman ennen yhdeksää tuli viesti - positiivinen tulos.

No hemmetti.

Jokainen kauhuskenaario tietysti hiipii mieleen, että tässä tämä nyt sitten oli, vaikka tuntuu lieviltä oireilta nyt, niin kohta sitä ollaan hengityskoneessa tukehtumassa omiin keuhkoihinsa, ja sitten lapset kasvavat ilman äitiä.

Että morjens.

Noh, tosiasiassa tähän mennessä hyvinkin lievin oirein, mutta on vaikea tuudittautua mihinkään, kun tauti on niin salakavala, ettei oikeasti uskalla arvata yhtään milloin tämä kääntyy paremmaksi. 

Lämpöä tai vilutusta ei ole ollut, selkeimpänä oireena on ollut nielun epämukava tunne, ja kielellä oleva afta. Sillointällöin yskin hieman, mutta se irroittaa lähinnä limaa nielusta. Selässä tuntuu keuhkojen alueella, mutta toisaalta lähinnä vain selkäsärkynä, eikä niinkään keuhkoihin viittaavana. Syvään saa otettua henkeä edelleen.

Miehellä ovat oireet hävinneet, mutta jälkitautina hajuaisti on mennyt (ja makuaistikin sitä myöten osin), ja eilen hieman ajatteluvaikeuksia, ja älyllisesti outo olo. Tuttuja jälkioireita koronansairastaneiden piirissä, kertoo internet.

Saa nähä mitä itselle tulee, kunhan pääsisi tästä normitaudista edes sinne jälkitautien puolelle...


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti